Eikä erota

Richard Pentikäinen vaati kansankanavalla (1.7. -09 UR), että Suomi eroaa EU:sta. Pentikäinen perusteli vaateitaan väitteellä jos minkälaisella.

Ensinnäkin Pentikäinen perusteli erovaatimusta eurovaalien tuloksella, joka kuulemma yksiselitteisesti todistaa, että kansa on kyllästynyt Unioniin. Tästä osoitus on kuulemma, että EU-kriittiset, perussuomalaiset ja IPU saivat murskavoiton. Puolueiden yhteenlaskettu vaaliosuus oli kuitenkin vain 10%. Todellisuudessa edes perussuomalaiset eivät vaadi eroa EU:sta, joten eroa vaativien osuus oli 0,21%. Kumpikohan on enemmän, 90% vai 10%, vai 0,21%?

Pentikäinen myös väittää, että historia todistaa, etteivät liittovaltiot ole pitkäaikaisia. Väite on vähintäänkin kyseenalainen, kun esimerkiksi USA, Venäjä, Australia, Intia, Brasilia, Kanada, Belgia ja Itävalta ovat liittovaltioita. Kirjoittaja myös esitti myös, että Euroopan rodulliset eroavaisuudet ovat todiste Unionia vastaan. Minä taas luulin, että rotuteoriat kuuluivat 1930-luvulle.

Miten voisi sisilialainen meppi ymmärtää raisiolaista, kysyy Pentikäinen. Minä vastaan: aivan kuten helsinkiläinen voi ymmärtää inarilaista. Helsingistä on vain 500 kilometriä pidempi matka Brysseliin kuin Inariin.

Myös euro saa sapiskaa, syyttä. Pentikäinen väittää, että euro on kallistanut hintoja, sanoivat tilastot mitä tahansa. Väite on valetta: euro on laskenut noin 10% elintarvikkeiden hintoja ja muidenkin tuotteiden hintoja (HS 26.6. – 09). Ellei Pentikäine voi esittää muita todisteita, ei meillä ole syytä uskoa euron nostaneen hintoja.

Näillä perusteilla herra Pentikäinen vaatii eroa Unionista. Lisäperusteluiksi Richard vielä esittää, että tämä helpottaisi Karjalan palautusta, koska meidän ei tarvitsisi kuunnella ”Brysselin Herroja” ja ”Nato-myönteistä ulkoministeriämme”. En ymmärrä, kumpikaan kun ei liity mitenkään Karjalan palauttamiseen eikä varsinkaan ulkoministeri Stubb EU:hun. Paljon ilkeän kuuloisia sanoja, vähän asiaa.

Suomi on itsenäinen, vapaa ja tasa-arvoinen maa. Nimenomaan vapaus ja tasa-arvoisuus ovat lisääntyneet EU:n myötä, samoin vauraus ja hyvinvointi. Suomi on osa maailmanhistorian menestyksekkäintä rauhanprojektia ja hyötyy siitä, joten meillä ei ole mitään syytä erota siitä. Eikä varsinkaan halvan populismin takia.

Zachris Haaparinne

Eurooppanuori

Julkaistu Uudessa Raumassa 3.7. 2009