Pseudoargumentein ydinvoimaa vastaan

Aki Lintunen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan (1) 11.1. otsikolla ”Matti Myöhäsen toiveikas tulevaisuus” ydinvoimaa vastaan kummalisin argumentein. Vaikka nämä argumentit ovatkin eriskummallisia eivät ne ole harvinaisia. Viherpopulismi on jo pidemmän aikaa levittänyt valheellisia väittämiä ja uhkakuvia keskusteluun Suomen energiatulevaisuudesta.

”Ydinvoima on lobbareiden vahva ehdokas energian lähteeksi, vaikka sitä ei tarvita mihinkään.”

Voiko ensimmäinen lause enää kertoa enemmän aiheeseen liittyvistä harhaluuloista? Tilastojen mukaan nykyinen energiankulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä nykyisellä käytöllä (2). Suomi ei ole mikään saareke, jota tämä energiatarpeen kasvu ei koskisi: kulutus kasvaa 85 terawattitunnista (2005) 108 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä (3). Koska ydinvoima tuottaa erittäin vähän hiilidioksidipäästöjä, tulisi sillä korvata saastuttava hiili-, kaasu-, öljy- ja turve-energia.

”Ydinvoman kannattajat ovat niitä, jotka pelkäävät, että kulutus pienee ja he joutuvat jättämään jotakin ostamatta.”

Argumentum ad hominem – henkilön habitukseen kohdistuvaa argumentointia. Miksi ydinvoiman lisääminen tarkoittaisi, ettei kulutusta voisi silti hillitä? Parempi se on hillitä kulutusta, kun sähköä tuotetaan saasteettomasti ydinvoimalla eikä saastuttavilla fossiilisilla.

”Jos ydinvoimaa rakennettaisiin siitä tulisi loputon suo, koska on hyväksyttävä ydinvoima kaikkialle maailmassa, ei vain suomessa, On jotenkin naivia ajatella vain lyhyt näköisesti, se tulee kallikksi.”

Ei meidän ole hyväksyttävä turvatonta ydinvoimaa jos itse rakennamme turvallista ydinvoimaa. On selvää, että suomalaiset ydinvoimalat ovat laadukkaampia kuin venäläiset ja rakentamalla omia voimaloita, vähennämme riippuvuuttamme neuvostoperäisistä venäläisreaktoreista, jotka osin perustuvat vaarallisiin RBMK-reaktoreihin. Näillä Tsernobyl-mallisilla reaktoreilla tuotetaan edelleen noin puolet nyky-Venäjän sähköstä. Laskelmia ydinvoiman kalleudella Lintunen ei ole esittänyt.

”Ydinvoimalle on parempia vaihtoehtoja, joista yksi energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähtiden käyttö. Energiatehokkuus tuo säästöjä 20%, kun energian tarve palautetaan vuoden 2000 tasolle. Tärkein säästö kohde on rakennusten lämmitysenergian tarve,jos minimoidaan energian tarve uusio- ja korjausrakentamisella. Pelkästään tästä tulee olkiluoto 3 sähköntuotannon määrä.”

Uusiutuvat energialähteet ovat tehottomia ja energiatehokkuuteen ei puututa noin vain ja sen palauttaminen vuoden 2000 tasolla on jotakuinkin mahdotonta. Faktaa on, että vuonna 2007 energiankulutuksesta 75% hoidettiin kaasulla, öljyllä, hiilellä, puupolttoaineilla ja turpeella (4). Nämä tuottavat suunnattomia määriä kasvihuonepäästöjä eikä ole millään tasolla realistista kuvitella, että uusiutuvien osuus nousisi muutamasta prosentista lähes sataan prosenttiin (olettaen, että Lintunen tahtoo eroon myös nykyisestä ydinvoimasta).

”Valtio voi veroilla ja normeilla, sekä investointituilla ohjata energiaa vähän kuluttavien sähkölaitteiden valintaan.”

Toki ja tätä toivon jopa minä. Selvää on kuitenkin, ettei tämä riitä ydinvoiman korvaamiseksi, saati sitten fossiilisten. Koti- ja maataloudet käyttivät vuonna 2005 vain reilun viidenneksen sähkön kokonaiskulutuksesta, kun teollisuus käytti siitä jopa 54,1%, joten ohjaamalla kuluttajia ostamaan vähän kuluttavaa elektroniikkaa ei ongelma poistu (5).

”Erilaisia vaihtoehtoja ydinvoimalle on runsaasti, myös joukkoliikenteen suosiminen verotuksella on paikallaan varsinkin etelässä.”

Nyt menee Akilla asiat sekaisin: Ydinvoimalla tuotetaan sähköä ja joukkoliikenteellä kulutetaan sähköä.

”Ydinvoima voi näyttää hyvälle ratkaisulle lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä aikavälillä sen hyöty on lähes olematon, sillä energiaa on erilaista ja tarvitaan useita vaihtoehtoja, siis lämmitys, polttoaine, teollisuus jne.”

Millä perustein ydinvoima ei olisi hyvä ratkaisu kuin lyhyellä tähtäimellä? Lisäksi sota ilmastonmuutosta vastaan vaatii ripeitä otteita: lämpeneminen ei hidastu ilman hiilivoiman pikaista korvaamista ydinvoimalla. Millähän lämmitys ja teollisuus pääasiallisesti toimivat? No varmaan juuri sillä samalla sähköllä, jota ydinvoimaloissa tuotetaan.

”Olemme kaikki huomanneet, että joitain on pielessä säät ovat aika erikoisia ja lämpötila on nousussa, me emme voi luottaa tuuriin, että asiat ratkeaisivat itsestään. En halua olla jättämässä lapsille elinkelvotonta maata, jossa luonto muistuttaa hylättyä ydinvoimalaa.”

Lämpötilat nousevat ilmastonmuutoksen takia, joka johtuu fossiilisista polttoaineista. Ydinvoima taas tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin tuulivoima.

”Niitä rakennettaisiin myös sinne, missä turvallisuus asiat ovat heikolla mallilla. Ydin aseen kehittäminen olisi iso houkutus. – - Ydinaseiden mahdollisuus kasvaa hillittömästi, jos tästä energia muodosta tulee ratkaisu ilmaston lämpenemiseen ja muuhun saastumiseen.”

Kuten todettu, Suomen ydinvoimapäätökset eivät ole vielä oikeutus rakentaa turvatonta ydinvoimaa muualle. Sitä paitsi tavallisella voimaloissa käytettävällä uraanilla ei vielä rakenneta ydinaseita. Ydinpolttoaineen rikastusaste on vain 0,5–5 %, kun taas ydinaseissa käytettävän materiaalin rikastusaste tulee olla yli 90%.

Kuten todistettu, Lintusen väittämät ovat tuulesta temmattuja ja vääriksi todistettuja. Miksemme siis käyttäisi ydinvoimaa? Kannattaahan sitä yksi Greenpeacen perustajistakin, Patrick Moore.

Zachris Haaparinne

Kirjoittaja vihaa valehtelua

–

1. Aki Lintusen Uuden Suomen blogi 11.1.2009, viitattu 12.1.2009 12:00

2. Timo Tolsa, Tekniikka ja Talous, 11.10.2007, viitattu 12.1.2009 kello 12:10

3. Energia ja ilmasto – Suomen malli vuoteen 2025

4. Motiva 2007, viitattu 12.1.2009 kello 12:20

5. Talentum 17.1.2005, viitattu 12.1.2009 kello 12:30